Niinhän siinä kävi, että Napita päätti aloittaa tänään kiiman. Eipä mitään, leuka pystyyn ja eteenpäin kohti uusia pettymyksiä, eikö se sanonta niin mene. Koska ennestään ei ole mitään kokemusta valeraskauksista niin en tiedä, koska pitäisi nisien punoituksen ja muiden tiineysoireiden hävitä. Tästä kiimasta ei tule meille astutuksia, mutta mielenkiinnosta - onko joku astuttanut naaraan heti ensimmäisestä kiimasta valetiineyden jälkeen?
Aapohan siirtyi neuvontaklubiin jo viikkoja sitten, mutta uusi kolli on jo katsottuna. Aivan ihana onkin! Mutta PRA-tuloksia (niinko aina Napitan kollien kohdalla :D) odotellessa. Nyt kaikki käpälät ristiin, että kolli on negatiivinen, muuten minä en ala. :( Olen sen verran taikauskoinen, että en viitsi kollia vielä julkisesti mainostaa, mutta sanotaan sen verran, että mustia tyttöjä tästä pentueesta tuskin tulisi - vaikka niitä toki kaikki toivovatkin. ;)
Asiasta kolmanteen - Hera on aivan mahtava pikkuneiti! Kauheasti meteliä, mutta ei yhtään sähinää tuomarin pöydällä. Tuomari ja oppilaansa tykkäsivät kovasti - kaikki oli varsin excellenttiä, profiilikin oli (melkein) suora, korvat hyvin sijoittuneet jne.! Ainostaan väristä oli polemiikkia, ollako hopea vai eikö olla. Lopulta päädyttiin "matala hopea" -tyyppiseen ratkaisuun. EX1 rapsahti ja pienen inhimillisen numerosotkun takia ei oltu TP-valinnoissa vaikka olisi pitänyt olla. No, kovia vastuksia oli vastassa joten sinänsä ei harmita. Kuvia en valitettavasti tullut ottaneeksi Jyväskylässä. Hera on pieni ja lämmin kissaneito - tosin pienuuskin on suhteellista, tuomari ja oppilaansa kehuivat tytön kokoa oikein mainioksi nelikuukautiselle pennulle. Seuraava suunniteltu näytelmä tälle vuodelle on marraskuun lopun TUROKin lauantai. Kauheaa, viimeinen kerta Heralle pentuluokassa siellä! :O Turussa onkin sitten vino pino pikkukissejä, kun kaikkien muiden pentujen lisäksi Heran muutama sisarus osallistuu kilpaan.
P.S. Vielä tätä kautta onnittelut Viivi-prinsessalle - neiti tuli, näki ja voitti kaiken (CACS, BIV, BIS x 2). Helmin jälkeläisestä voi olla reilusti ylpeä!
tiistai 11. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä se kannattaa astuttaa valetiineyttä seuraavasta kiimasta tai sitten ainakin sitä seuraavasta. Mutta tietysti se, että missä kolli on etc määrittelee mahdollisuudet
VastaaPoistaNo voi :(
VastaaPoistaTäällä pidellään peukkuja Napitan uudelle yritykselle. terv. Hera ja palvelijat
Ceasarin 4. naaraalla oli valeraskaus. Näytti aidolta melkein laskettuun aikaan saakka. Lopulta tuli uudelleenastutukseen silloin kun piti synnyttää. Ajattelin, että kait silläkin asialla oli joku tarkoitus. Kissa lihoi valeraskauden aikana 700 gr ja oli uusinta-astutuksessa sitten reilu 3 kg painava. Pidin silloin naarasta meillä 3 vuorokautta, niin että Sessua alkoi jo kyllästyttää. Oppikirja sanoo, että valeraskauden pitäisi kestää vain 45 vuorokautta tms.
VastaaPoistaMinun mielestäni voi astuttaa uudelleen milloin vain, mitä pikemmin sen parempi. Toivottavasti Napitan tuleva sulho olisi PRA-negatiivinen ja tärppäisi.
VastaaPoista