keskiviikko 12. helmikuuta 2014

suruja ja iloja

Muutama viikko on viime päivityksestä vierähtänyt.

Kissalamme on kovasti surrut Töpselin kohtaloa. Töpselihän oli mitä suloisin kissapoika, mutta kovan onnen lapsi kaikkien sairauksiensa kanssa. Helmin poika ja Heran leikkikaveri. Surullista ajatella, että Hera palaa kotiinsa pentujen jälkeen, jossa ei olekaan tuttua kaveria paikalla.

Iloisempien asioiden pariin - Mustus Kurttu-Kärtty Kronos Kurisemus on löytänyt kodin! Vaikka tosiaan rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin poika on tästä edespäin Sisu. Nimi sopii voimakastahtoiselle jätkälle oikein hyvin!

Sisu matkaa Seinäjoelle venäjänsinisen kaveriksi, mikä on hauskaa huomioonottaen sen, että Napitankin lapsista yksi asuu kyseisellä paikkakunnalla venäjänsinisen toverina. :) Sisulta ei heti viedä kulkusia, mutta tuskin tuosta erityisen aktiivista siitoskolliakaan tulee. Näyttelyissäkin nähdään, mahdollisesti. Sisu on kyllä sylissä niin uskomaton vempula, että voipi jäädä näyttelyt vähälle. :D Sisu on hyvin hauskasti osoittautunut puhtauden perikuvaksi, joka käy peittämässä kaverinkin tuotokset vessalaatikossa ja nenäänsä nyrpistäen valittaa, jos vessa on likainen. Saa nähdä, jatkuuko moinen innokkuus tulevassakin kodissa! :)

Iituhan menee kaveripiiriin sijoitukseen Tampereelle, mukavan lähelle siis. Iitu on superhoikka (mutta kuitenkin ihan hyvän painoinen - mihin ne grammat oikein menevät??) ja supernopea neiti. Olen lukemattomat kerrat miettinyt, että voisiko nämä pennut pumpuloida aikuisikään asti. Päivittäin kuuluu kops, kops ja kops kun päät kolisevat ja pennut putoilevat ties mistä. Iitua täytyy kuitenkin kehua, että on äitinsä tapaan todella näppärä kiipeilijä ja hyppijä, veli jää tässä kakkoseksi. Iitu ja Hera ottavatkin yleensä päivittäin juoksujahtailut pitkin asuntoa, ja tanner tömisee. :)

Pennut ovat saaneet ensimmäiset rokotukset ja rekisterikirjat. Lentävät pesästä sitten reilut 13-viikkoisina. En vielä ihan hahmota, että miten nämä pennut pystyy luovuttamaan, olen nimittäin kaksikkoon kovin kiintynyt. Tämä on aina se vaikea vaihe kasvattajalle, vaikka kuinka ovat riiviöitä ja kuinka hyvät kodit onkaan odottamassa pentuja innokkaina. Heralle tulee olemaan vaikea pala, sillä Hera todella tarkka pentujen menemisistä. Pentujen rokottaminenkin oli jo vaikeaa, kun mami meinasi tulla kopasta läpi.

Ulkonäöllisesti pennut ovat keskenään edelleen ihan erityyppisiä. Jännittävää seurata, kun pentukarva on alkanut vaihtua vähitellen ainakin Iitulla, tyttö on kyljistä ihan vaalentunut! Suunnittelin ensimmäiseksi näyttelyksi Helsingin näyttelyä huhtikuulle - katsotaan, toteutuuko.

Pennut täyttivät tänään 11 viikkoa, mutta kuvat 9-10 -viikkoisista, kun en tänään ole saanut aikaiseksi kuvata.

9-viikkoinen
Iitukin on yhdeksän viikkoa vanha
Tässä ikää jo 10 viikkoa!
The Komea Miäs!
välillä maltetaan ottaa päivätorkut sylissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti