Hedelmä

Napita pikku pantterilapsi kävi hedelmällisyystutkimuksissa tänään. Tai oikeastaan juuri mitään hedelmällisyystutkimuksia ei kissoille ole (realistisesti) tarjolla, mutta jotain kuitenkin kehiteltiin. Mahaa ultrattiin ja todettiin pennuttomaksi. Positiivisena näkisin sen, että Napita oli kuin mikäkin kehräävä herranterttu ultrauspöydällä ja sen, että en ole tullut hulluksi - lääkärikin näki valetiineyden oireet. Ilahduttavaa oli myöskin kohdun normaali kunto ja se, että kystia tai kasvaimia ei löytynyt. Progesteroniarvoja oli turha tällä kertaa mittailla ihan pelkästään valeraskauden tuomien muutosten takia. 

Jos vanhat ja luotetut merkit pitävät paikkansa, kiima alkaa parin päivän sisällä. Pitäisi päättää, kokeillaanko vielä kerran vai steriloidaanko Napita. Aikamoinen rumbahan se pennutusprojekti on joka kerta, mutta eläinlääkärin ajatus oli mielestäni ihan kiinnostava. Jos Napitan kohtu ei ole normaalilla lailla puhdistanut itseään astutuksen jälkeen ja sinne on jäänyt bakteereita niin se voisi vaikuttaa siihen, että kissanalut eivät saa tarttumapintaa. Eli suunnitelma olisi se, että ennen astutusta jo aloitetaan antibiootit, joita jatketaan kaksi viikkoa astutuksen jälkeen. Pikimiten astutuksesta mitataan myös progesteroniarvo, joka näyttää sen, onko ovulaatiota tapahtunut.

En tiedä käytännössä, miten onnistuneita nämä antibioottikokeilut ovat, mutta voisihan sitä kokeilla. Mihinkään keinotekoiseen tiineyden ylläpitämiseen ei mennä, kuten jatkuviin progesteroniannoksiin tms.

Nyt kuulolle kaikki tiineystanssissa, homeopatiassa, kissahieronnassa ja toivomisessa oikein taidokkaat. Asetetaan tähtien asennot oikein, olisi Napsunkin aika saada vauvoja - nyt on jo Napitan vuoro!