Voi masennus!

Minnuu masentaa. Napita syö ja lihoo ja on mielestään taas niin hirrrveän tiineenä. Mahan kasvu on mielestäni ollut surkeaa siihen nähden, mitä voisi odottaa. Optimistisina päivinä olen tuntevinani mahassa "jotain" ja onhan se ollut "erikoisen muotoinen" (=läskiä), mutta suurimman osan ajasta olen sitä mieltä, että ei tästä taaskaan tule mitään. Pyh, unohdetaan koko projekti. Viilaillaan nyt kuitenkin vielä ranteita lusikalla ja julkaistaan pari kuvaa. Nyt on siis viisi viikkoa astutuksesta, ja aina kuudennen kohdalla on alkanut kiima, joten enää viikko jäljellä "jännitystä". Kiusallanikaan en mennyt ultraan, kun en halua uudestaan nähdä ihan kivaa, mutta tyhjää masua.

Napitan ilme :'D

Lopuksi pari epätarkkaa kuvaa. Toinen on Napita auringossa - tykkään kuvan sumuisesta tunnelmasta. Toisessa kuvassa on Hörpi ulkona. Hörpi päätettiin käyttää pihalla ihmettelemässä ja tyttöhän ui hangessa kuin kovempikin kauhoja. :D