Pajunkissojen näköisiä vauvoja!

Hyvää kannattaa odottaa ja niin päin pois.. :) Tässä vihdoin päivitystä! Ja samaan hengenvetoon oikein hyvää pääsiäistä blogin lukijoille - teitä on näemmä Espanjasta asti, hauskaa!

Napita on jäänyt ihan hunningolle blogikuvien osalta, Napitasta siis tulossa seuraava postaus! Tyttö täyttää jo kuusi kuukautta niin on aikakin saada Napsusta juttu- ja kuvapäivitystä. Näyttelyistä kiinnostuneille sen verran, että meidät voi tavata Rurokin huhtikuun loppupuolen näyttelyssä lauantaina ja toukokuun Pirokin kotinäyttelyssä Tampereella molempina näyttelypäivinä, sunnuntaina mukana myös Töpseli ja jos kaikki sujuu kuten suunniteltu, pyhä birma-erikoisnäyttelyssä sunnuntaina esiintyy myös Helmi.

Tässä päivityksessä kuitenkin keskitytään vielä birmalapsiin, jotka voivat mainiosti ja pulskasti. Silmät jo sinertävät ja maailmaa tutkitaan. Otin oikeudekseni siirtää kersat sukkalaatikosta alemmalle tasolle, meinasi käydä köpelösti innokkaille maailmantutkijoille - Hörpi kun ei tainnut hoksata, että ei noin pienet osaa hyppiä... Hörpi siirsi hätäillen pennut patterin alle tänään, kun toiset tutkivat maailmaa turhan innokkaasti. Sinne sitten viriteltiin "leipäkoria" pesäpaikaksi. Hörpillä on äitinsä vauvanhoitopiirteitä, sillä se on tyytyväinen, jos saa raahattua yhden pennun turvaan esimerkiksi verhon taakse. Ja unohtaa muut?? Hörpi on myös hieman höntti mamma, se yritti raahata pentua muun muassa hännästä pesään - ei näin! Mutta kyllä Höpelö niskastakin osaa pentuja napata, ettei nyt täysin sekopäiseksi kissamammaksi leimata. :)

Uskomattoman ihania pajunkissojahan nuo pennut ovat tällä hetkellä. Hellyyttävässä kehitysvaiheessa, kun sinertävillä silmillä nähdään jo paljon, harjoituksia tehdään pesun ja toverillisen tappelun suhteen. Lähipäivinä tarjotaan ensimmäiset sapuskat, näyttää vauvojen hampaatkin jo hieman kehittyneen ja alkavat jo maistella kaikkea vastaantulevaa - siinä merkkiä, että ruokaa voisi jo tarjota.

Kerttu-lapsi on ihan hassu kaveri. En ole ennen tavannut kolmiviikkoisena ihmiskädelle kehräävää kissalasta ja niin innokasta maailmantutkijaa! Hörpillä on paniikki puserossa, kun tyttö ei usko äitinsä komennuksia tulla pesään. Hörpi käy hakemassa pikkuneidin tutkimusretkeltä ja ei aikaakaan, kun tämä jo viipottaa ennätyksellisen lujaa matolla.

Hieman ois muuten kireää tunnelmaa, Napita sähisee vieläkin pennuille ja Hörpi ei siitä tykkää. Lähipäivinä on ollut ihan kohtalaisen rauhallista, mutta Napita pelkää Hörpiä kamalasti enkä yhtään ihmettele - muutama vekki korvassa kertoo syyn. Roolit ovat siis vaihtuneet pentujen syntymän jälkeen. Muistatte varmaan, miten hirveästi Hörpi pelkästi Napitaa aiemmin... Eristäminen eri huoneisiin olisi tietysti mahdollisuus, mutta siihen me ei olla ruvettu. Se olisi hyvin hankalaa ja ikävää ihan Hörpinkin liikkumishalukkuuden kannalta sekä etenkin tutustumisen vuoksi. Tosin tutustuminen on ollut haastavaa juuri sen takia, että pennut - kuten ihmisvauvatkin - haisevat vauvalta eikä Napita ymmärrä vieraiden hajujen päälle. Siinä ois semmosta kehityshaastetta, naksuttimen ostin ja huomionharhautuskoulutusta ollaan jo vähän kokeiltu, jos se auttaisi pikku sähikäistä elämässä eteenpäin.

Tässä vielä kauan odotettua kuvasatoa. :)


Kerttu katselee, Kalevi on tissillä. Ikää himpun verran alle kolme viikkoa.


Kirsikka hieman alle kolme vko.


Tässä tänään otettuja kuvia, eli ikää reilu kolme viikkoa. Kirsikka uudessa pesässä.


Kalevi esittelee sukkaansa.


Kalevi venyy :)


No on se söpö poitsu!


Kirsikka ja kiinnostavat matonkuteet.


Kirsikkaa punnitaan.


Kerttua punnitaan, Hörpi tarkkailee.


Kerttu on edustava menijä!


.. Kerttu näyttää kieltä!


Jyrsijälle voi käydä huonosti jättiläiskissojen edessä! ;)