Tarkempien laskujen jälkeen eilen, 24. päivä, oli Helmin laskettu aika. Sain vinkkiä, että arvioitu hedelmöityspäivä lasketaan nollana, kun itse olin laskenut sen ykkösenä.
No, jokatapauksessa yliajalla ollaan. Ja palvelijalla tukka sen kun harmaantuu - miksi pentuja ei synny? Helmin toissaraskaus päättyi kurjasti, pennut olivat kuolleet mahaan iltapäivällä vuorokaudella 68. Huomenna me lähdetään leikkuriin jos ei tänään pennut synny ja nyt vaan pitää jaksaa toivoa, että pennut ovat silloin vielä hengissä. Helpottavaa, kun äsken tunsin potkun, antaa toivoa elossa olevista vekaroista. :)
Helmillä on itsellään kovin raskas olla. Se kävelee huoneesta toiseen ja joutuu aina lepäämään välillä. Massu on nyt jo tietysti valtava pallo. Joka yö tällä viikolla Helmi on kokeillut pesävaihtoehdot läpi, myllännyt niiden täytteitä ja - ei mitään. Pesiä on kuitenkin niin paljon, että luulisi ongelman olevan jossain muussa kuin huonossa pesänmallissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei se välttämättä ole helppoa ihmiselläkään... Itselläni nousi verenpaineet kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja jouduin sairaslomalle. Olin yksin vieraalla paikkakunnalla, kun mies oli armeijassa ja aika tuli pitkäksi. Neuvolan täti lähetti mut Jorviin joka kerta kun mä kävin sen luona. Kerran ne piti mut viikon sairaalassa ja verenpaine laski heti. Lopulta käynnistystäkin yritettiin. Supistuksia oli koko raskauden ajan ja otin niihin konjakkia ruokalusikallisen. Lapsi syntyi sitten kuitenkin normaalisti ajallaan.
VastaaPoistaSeuraavan kanssa tuli verenvuotoja jo viikolla 14. En ollut käynyt neuvolassa vielä kun ei ollut tarvinnut. Sitten Jorvin täti ihmetteli, että olenko edes raskaana. Sitten otin iisisti, mutta viikolla 31 en sitten jaksanut ottaa iisisti ja purin puuaitaa ja eiköhän alkanut taas verenvuodot. Siitä sitten mökkipaikkakunnan sairaalaan Tampereelle viikoksi. Sitten kotiin. Sen kertainen neuvolan täti ei sitten lähettänytkään millään sairaalaan, kun valitin supistuksia. Käski tulla viikon päästä uudelleen jos supistuksia vielä olisi. Ei ollut, sillä lapsi oli jo syntynyt sillä välillä raskausviikolla 33. Oli se sentään reilut kaksi kiloinen. Onneksi olin edellisellä kerralla ollut viikon sairaalassa ja nähnyt siellä tapauksia, joilta oli irronnut istukka ja siinä kuulemma meni äidin henki, jos ei ehtinyt 20 minuutissa sairaalaan. ;-) Jäin pohtimaan kannattaako tällaisen neuroottisen koskaan kuullakaan moisista asioista. Ei osaa pelätä, jos ei tiedä! Vauva sai valohoitoa, vaikka miehet naureskelevat ettei valohoidosta ole mitään hyötyä! :-)
Menihän ne raskaudet kuitenkin lopulta hyvin.
Sisko taas on synnyttäjätyyppiä. Kuusi lasta on maailmaan tiputtanut. On pitkä ja laiha ja hänellä raskaus on näkynyt vasta kolme kuukautta ennen laskettua aikaa.
Ja äitikin synnytti 5,7 kg veljeni 1,5 tunnissa.
Toisilla on helppoa. Toiset taas pitävät jännitystä yllä.
Niin Helmille kuulemma syntyi neljä pentua torstaina. Niistä kuvia odotellessa...
VastaaPoistaMahtaakohan muuten pitää kiirettä Helmin palvelijoilla?