keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Suuria tunteita


Hera saapui 5.9. Tampereelle sijoituskotiinsa. Hiljaisuus johtui siitä nolosta syystä, että allekirjoittanut unohti ottaa kameran hakumatkalle eikä viitsinyt kirjoitella ilman kuvia. :) Valitettavasti sijoituskodille tuli vaikeita allergiaoireita ja kaikkien kikkakolmosten, lääkkeiden, rukoilujen ja allergia-hus-pois-tanssienkin jälkeen oireet vain jatkuvat. Olen todella surullinen, sillä sijoituskoti ehti jo kiintyä kisuun ja Hera uuteen kotiinsa.Nyt on aika suuri kysymysmerkki, että mihin kotiin Hera menee jatkamaan sijoitusuraansa, mutta olen luottavainen.




Aikaisemmin kerroin Heran olevan hiljainen tarkkailija ja näin olikin - pentujoukon keskellä. Uudessa kodissa neidistä kuoriutui varsin reipas pieni kissanalku. Hera on tähän mennessä tutustunut toiseen kissaan, vauvaan ja koiriin (kaikkiin satunnaisesti päivän-parin ajan) ja etenkin koirien kanssa itämaisneiti tuli toimeen. Yllättävää, eikö! Hera on ihan huippuluonteinen - kiltti pieni kissanpentu, osaa leikkiä yksin, osaa leikkiä ihmisen kanssa, kehrää paljon, hakeutuu syliin ja puhuu, kun on asiaa. Debyytti näyttelyrintamalla tapahtuu tulevan sunnuntain Kes-Kis:n Jyväskylän näyttelyssä, ans kattoo, saako pikkuitämainen slaagin ja tuhat jalkaa vai onko kohtalaisen rennosti. :) Kuvissa tyttö noin 16-viikkoinen.





Napitan uutisia ehkä olettekin jo odottaneet. Kävimme viikko sitten torstaina ultrassa sillä halusimme varmistaa pentutilanteen. Odotin iloista perhetapahtumaa ja hihkaisin, kun näin pennun - se olikin munuainen. Noloa... Eli tyhjääkin tyhjemmältä näytti, munuaista ei varmaan pennuksi lasketa. Napitan nisät helpottaa vaaleanpunaisina ja maha kasvaa. Ultran aikana oli laskujeni mukaan +-24 raskauspäivää, mutta Aapon kanssa Napita oli aika pitkään yhdessä (tosin hoitivat hommat ensimmäisen kolmen päivän aikana?), joten on toki olemassa se pieni todennäköisyys, että ultrassa olisikin ollut esimerkiksi 18-19 raskausvuorokausi meneillään. Yleensä ultrassa näkyy jotain 20+ -päivän jälkeen, joten - - toiveajattelua? En tiedä. Mysteeripennut tai valeraskaus. Joka tapauksessa ottaa päähän ja jännittää. Napitan maha on erilainen kuin ennen, mutta pieni, joten vaikka pentuja olisi tulossa niin tuskin kovin montaa. Laitan vielä Naamakirjastakin tutun kuvan tänne, tässä tiineyttä/"tiineyttä" takana 4 viikkoa / 28 päivää:


Helmin piti mennä Napun kanssa samalla kertaa eläinlääkäriin rokotuksen takia, mutta rokotus jäi ottamatta yllättävän löysävatsaisuuden takia. Pari päivää sitä oli ja kovasti huolestuin, Helmi sai norsukuurin Attapectin-TehoBakt-Nutriplus-ja-mikäs-se-mineraalivalmiste-veteen-onkaan-sekoitusta. Vatsantoiminta näytti jo normalisoituneen ja Helmikin oli oma pirteä itsensä, kunnes päästin terassille ruohoa syömään. Taitaa meillä syksyinen ruoho saada aikaiseksi ripulin hyökkäystä. Nyt Hemuli ei yhtään ymmärrä, miksi ei pääse enää ulkoilemaan...

Näihin ihaniin kakkajuttuihin lopettaen, Jyväskylässä nähdään! :)




1 kommentti:

  1. Raskauksista ja niiden tietämisestä. Tietolähde Hesari. Siinä oli juttua nuoresta naisesta joka synnytti yllättäin vauvan. Sitten oli tutkittu asiaa Berliinin ympäristössä. Jopa 500.-600. odottaja ei tiedä olevansa raskaana. Työkaveri kertoi, että oli nähnyt vanhan kaverinsa lauantaina ja ihmetellyt, että on tuo vuosien saatossa ppysynyt hoikkana. Maanantaina oli syntynyt yliaikainen lapsi kylpyammeeseen. Nainen oli käynyt gynegologilla 5. raskauskuussa ihmettemässä mahavaivojaan. Gyne ei ollut huomannut, että nainen on raskaana. Todellisuus on tarua ihmeellisempi. Ehkä se Napitakin....

    VastaaPoista