Paljon juttua!

Helmi:

Helmin munuaisarvot ovat koholla. Surullista, mutta ennustettavissa olevaa. Onneksi huomattiin näin ajoissa ennen oireiden iskemistä eikä muutokset arvoissa vielä olleet kovin suuria. Sukurasite on ikävä asia. Mitään erityisruokia munuaisten vajaatoimintaiselle ei olla vielä aloiteltu, täytyy tehdä tähänkin jokin hyvä sotasuunnitelma. Munuaisten ongelmat ihmisillä ovat itselleni kohtalaisen tuttuja opiskelun kautta, mutta entä kissoilla? Aiheesta tietämys valitettavan heikkoa allekirjoittaneella. :/ Tämän lisäksi Helmiä on kiusannut silmätulehdus, jota on lääkitty antibiooteilla, tosin nolostuttavan usein ne antibiootit ovat unohtuneet - - silmä näyttää joka tapauksessa paremmalta. Muuten Helmi on syönyt, lihonut ja nukkunut - viettänyt leppoisaa kastraattinaaraan elämää. Helmiä tuskin näyttelyareenoilla enää nähdään, mutta poikkeus tässäkin - Pyhä Birman Kissa ry:n esittelynäyttelyyn 16.5. tiemme käy.

Napita:

Napitalla on ollut nyt elämänmuutosta kerrakseen. Tyttö on nyt "kevätlomalla" vanhemmillani 100 km päässä meistä ja pysyy siellä, kunnes Hörpin pennut ovat lähteneet. Tilanne oli pitkään kireä ja huono, kaikki kissat stressasivat kovasti, sähinää, tappeluita oli joka päivä. Olin jo kovasti harkitsemassa Feliway- ja homeopatiahyökkäystä, että tilanne saataisiin rauhoittumaan, mutta se kärjistyi niin pahaksi nopeasti, että Napitan oli parasta muuttaa pois. Sekä Hörpi että Helmi hyökkäsivät Napitan kimppuun jo pelkästä Napitan tuimasta katseesta pentuja kohtaan, tai sähinästä pennuille. Napsuhan sähisi pennuille ihan hulluna, pelkäsi niitä ja varsinkin pentujen emoa. Jostain syystä Helmikin hyökkäili Napitan kimppuun (vrt. edelliset pennut ja Helmin hyvinkin rauhallinen asenne Napsun sähinöihin), tosin nämä taistot unohtuivat tuossa tuokiossa tilanteen rauhoituttua. Sen sijaan Hörpin kanssa oli kireyttä enemmänkin ja Napsu sähisi Hörpillekin ihan vaan periaatteesta, vaikka Hörpi olisi ollut vain kävelemässä pikkumustan ohi.

Nyt Napsulla on kaverina Lili-birma ja tämä kaksikko tuli oikein hyvin toimeen ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Napita jopa tapojensa vastaisesti ei sähissyt Lili-neidille. Napsu on ollut tyytyväinen muuttaja, myös birmat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Ainoat, joita tämä ei miellytä olemme tietysti me ihmiset, jotka kovasti kaipailemme Napitaa kotiin!

Napsu kävi myös pyörähtämässä RUROK:n näyttelyssä lauantaina, jossa tuli ex1 ja näyttelykokemusta. Häviäminen ei haitannut, kun vastassa oli Napsun komea veli Niilo eli Mimin Nathanael, BIS molempina päivinä!! Noralle lupaan lähettää Niilon kuvia pikimiten! ;) Napita oli hivenen kireänä näyttelyssä enkä yhtään ihmettele - oli sen verta menoa ja meininkiä ja väkeä siellä. Seuraava koitos sitten kotinäyttelymme PIROK.

Hörpi:

Kaiken stressailun jälkeen Hörpillä on kissanpäivät, kun saa vaan olla ja supermammana huoltaa lapsia. Ensimmäinen kiimakin tuli tuossa äsken, mutta kiiman keskellä Hörpi imetti lapsia ihan kuin ennenkin.

Hörpin lapset:

.. Ovat vielä tietääkseni "kodittomia", mutta nämä asiat hoitaa kasvattaja enkä yhtään epäile, etteikö koteja näille kersoille löydetä. Pennut täyttävät kohta kahdeksan viikkoa ja oletan, että pian meille saapuvat ensimmäiset kissanpennunkatsojat.

Pennuthan ovat ihan hirmuisia varpaanpurijariiviöitä, mutta myös todella suloisia. Kalevi on ihana pallura, oikea kollinpoikanen. Syliinkin välillä kiipeää, enemmän tosin viihtyy ihmisen vieressä kuin sylissä. Kirsikka on tytöistä se nätimpi "standardien" kannalta, tosin myös ujompi. Kirsikassa on hörpimäistä varautuneisuutta, mutta rohkea, vikkelä ja itsetietoinen pikkukilppari tää neiti on, viihtyy sylissäkin. Ja ihastuttavan punavoittoinen vaaleanpunaisella nenänpuolikkaalla! Kerttu taas on tytöistä kehrääväisempi ja ehkä sylittelevämpikin, aikamoinen touhuneiti joka tapauksessa. Minusta nätti kilpparityttö, mutta tyypiltänsä siskoansa vaatimattomampi - ei ruma kuitenkaan. ;)

Seuraavassa postauksessa sitten pelkästään kuvia!