sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

11 viikkoa PLOP PLOP

Moi kaikki!

Tässä kirjoittaa Huisku. Mä oon jo aika iso jätkä ja painan hurjat 1700 rammaa. Salamakin on hienosti jo tuhatkolmesataa.

Salama-siskon kanssa tykätään riehua ihan älyttömästi, välillä juostaan seiniä päin, välillä kiivetään kiipeilypuuta ylösalas. Kiipeilypuuhun kun kiipeää niin sieltä on vaikeaa tulla pois, mutta minä laskeudun pöydän kautta ja sillain se sujuu. Salama yleensä inisee surkeana kunnes ihmiset tulevat hakemaan. Tämän kaiken lisäksi pidän punnituskupeissa nukkumisesta, muutkin kupit käy.

Meidän ihmispalvelijat on kyllä aika kivoja ja niitten toimia on hauska seurailla. Ne ei tosin jostain syystä näytä tykkäävän, kun esitän kynsimistaitojani kohdistuen isoon, mustaan möhkäleeseen olohuoneessa. Sitä on silti kiva kynsiä!! Salama kehräilee, kun nuo immeiset sitä silittelee, mutta minä en ole viittinyt hirveästi hyristä. Kyllä mä silti niistä tykkään. :)

Minulla on nykyisin ihan tosi iso nälkä ja usein. Sitten vänisen ja änisen karhealla äänelläni ruokaa ja immeiset heltyvät syöttämään minua niin paljon kuin jaksan. Pidän niistä mustista pusseista, joissa lukee "Miamor" tai jottain. Myös muuta ruokoo syön, kuten sitä possun syräntä, mutta raksuja vain pakosta. Todelliset äijät syö lihaa ja mä aion olla isona kulmakunnan kovin kolli.

Salama on vähän outo. Se himoitsee sipsiä, olutta, punaviiniä, leipää, kivennäisvettä ja ihan kaikkea (toim. huom. ei anneta alkoholia alle 18-vuotiaille!). Se tykkää niistä raksuistakin. Ja sitten se ei haluaisi millään syödä lautaselta. Kumma tyyppi, mutta ihan kiva. Aika fiksukin on.

Käydään myös äitin tissillä päivittäin, vaikka äiti ei siitä tykkääkään. Myös mummi on kiva, se puhdistaa mua ja mun siskoani innokkaasti ja usein eikä ole yhtään niin kiukkuinen kuin äiti, jos me vähän läpsitään Helmi-mummia. Äiti on kyllä todella laiha leidi nykyisin ja huutelee melkein koko ajan jotain outoa. Niin ja yrittää hypätä usein hattuhyllyn päälle, aina tuolloin kuuluu räsähdys eikä ikinä äiti sinne ylös asti pääse. Onnetonta touhua, jos minulta kysytään.

Mä muutan kuulemma kohta yhden Vilin kanssa yhteen. Se on villi kissapoika, mutta mä oon varmasti sitä villimpi ja älykkäämpi ja komeampi ja. Joo ja asuu siellä ihmisiäkin, ovat jo tuttuja mulle. Tulevat palvelijani ovat usein käyneet minua katsomassa ja yritänkin silloin olla parhaimmillani leikkivänä ja suloisen nukkuvana. On vissiin tepsinyt, ovat nimittäin ihan myytyjä jo mulle. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti